Aka qillqataxa “Antimicrobiano apnaqaña, antimicrobiano ukanakaru saykataña ukhamaraki manq’aña uywanaka microbioma” uka yatxatawi tuqita uñt’ayatawa. Taqi 13 yatichäwinak uñjañäni
Ácidos orgánicos ukaxa uywa manq’anakaru yapxatañatakixa wali munatawa. Jichhakamax manq’añanakax jan kuna usunïñapatakiw ch’amanchasiwayi, juk’ampis manq’at usuchjat jan walt’awinakax qamaqinakan ukhamarak yaqha uywanakan jan utjañapatakiw ch’amanchasiwayi. Jichhaxa walja ácidos orgánicos ukanakawa yatxatatäski jan ukaxa niyaw alxañataki apnaqatäxi. Walja ácidos orgánicos ukanakatxa, ácido fórmico ukanakax ukanakat maynïriwa. Ácido fórmico ukaxa wallpa manq’anakaruxa yapxatatarakiwa ukhamata jani utjañapataki Salmonella ukatxa yaqha manq’ata patógenos ukanakaxa manq’añana ukhamaraki tracto gastrointestinal uksana manq’añ tukuyatatxa. Kunjamatixa amuyawixa eficacia ukhamaraki impacto ácido fórmico ukaxa anfitrión ukhamaraki manq’aña patógenos ukanakaruxa jilxattaski, ukaxa qhana uñjasirakiw ácido fórmico ukan utjatapaxa Salmonella uksanxa thakhinaka específicos ukanaka ch’amanchaspa. Aka jaysawixa juk’ampi ch’amäspawa kunapachatixa ácido fórmico ukaxa tracto gastrointestinal uksaru mantani ukatxa janiwa Salmonella ukampikiti ukaxa niya coloniza tracto gastrointestinal uksaru jan ukasti intestino uksana pachpa flora microbiana ukampiwa chikañchasi. Uka uñakipañaxa jichha pachanakanxa kunaymana lurawinakata ukhamaraki juk’ampi yatxatañataki microbioma de aves de corral ukatxa manq’añanaka ácido fórmico ukampiwa qullasi.
Uywa uywaña ukhamaraki qamaqi uywañanakanxa, ch’amäspawa estrategias de gestión ukanaka luraña, ukaxa suma jiltañataki ukhamaraki achuñapataki ukhamaraki manq’aña tuqita jani walt’awinaka jisk’achañataki. Nayra pachatpacha, antibióticos ukanaka churañaxa concentraciones subterapéuticas ukanakampixa uywanakaru k’umara jakañataki, suma jakañataki ukhamaraki productividad ukanakaru askincharaki (1–3). Mä mecanismo de acción uñakipaña tuqita, amuyatarakiwa antibióticos administrados en concentraciones subinhibidoras ukaxa median respuestas del huésped modulando flora gastrointestinal (GI) ukatxa, ukhamaraki, interacciones ukanakaxa huésped ukampi (3). Ukampirusa, llakinakaxa sarantaskakiwa kunatixa jilxataspawa antibióticos resistentes manq’aña tuqita patógenos ukhamaraki asociación ukhama antibióticos resistentes infecciones ukanakampi jaqinakaru, ukaxa puriyasiwa juk’ata juk’ata antibióticos apnaqaña manq’aña uywanakaru (4–8). Ukhamarusa, manq’aña yapxatatanaka ukhamaraki sumachirinaka luraña ukaxa mä juk’a uka mayiwinakaru phuqañapawa (uywa k’umara jakaña, suma jakaña, ukhamaraki achuña) ukaxa wali askiwa mä yatxatawi académica ukhamaraki desarrollo comercial ukanakata (5, 9). Kunaymana aljiri manq’aña yänakaxa uywa manq’aña qhaturuxa mantawayiwa, ukaxa probióticos, prebióticos, aceites esenciales ukatxa uñt’ata compuestos ukanakampi kunaymana quqanakatxa, ukhamaraki químicos ukhamaraki aldehídos (10–14). Yaqha comerciales alimentos aditivos ukanakaxa wali apnaqatarakiwa bacteriófagos, óxido de zinc, enzimas exógenas, productos de exclusión competitiva, ukhamaraki compuestos ácidos (15, 16).
Jichha utjki uka aditivos químicos alimentarios ukanakatxa, aldehídos ukatxa ácidos orgánicos ukanakaxa nayra pachatpachaxa juk’ampi yatxatatawa ukhamaraki apnaqatarakiwa compuestos (12, 17–21). Ácidos orgánicos, juk’ampirusa ácidos grasos de cadena corta (SCFAs), ukaxa wali uñt’atawa antagonistas bacterias patógenas ukanakaru. Aka ácidos orgánicos ukaxa apnaqatarakiwa aditivos alimentarios ukhama janiwa limitar la presencia de patógenos en la matriz alimentaria ukjamaraki ejercer efectos activos en la función gastrointestinal (17, 20–24). Ukhamaraki, SCFAs ukaxa luratarakiwa fermentación tuqi flora intestinal tuqi tracto digestivo uksana ukhamaraki amuyatarakiwa mä rol mecánico ukhama yaqhipa probióticos ukhamaraki prebióticos ukanakaxa contrarrestar patógenos ingestados en el tracto gastrointestinal (21, 23, 25).
Uka maranakanxa, kunaymana ácidos grasos de cadena corta (SCFA) ukanakaxa manq’aña yänakampi yapxatañatakixa wali ch’amanchatawa. Jisk’a tuqitxa, propionato, butirato ukatxa formato ukaxa walja yatxatawinakampi ukhamaraki alxañataki apnaqatarakiwa (17, 20, 21, 23, 24, 26). Nayra yatxatawinakaxa uñakipatarakiw control de patógenos alimentarios uywanakaru ukhamaraki qamaqinakaru, jichha yatxatawinakaxa mayjt’ayatarakiwa taqpacha suma uñjañataki uywanaka lurawi ukhamaraki k’umara gastrointestinal (20, 21, 24). Acetato, propionato ukatxa butirato ukaxa wali suma uñjatarakiwa ácido orgánico manq’añataki, ukatxa ácido fórmico ukaxa mä candidato prometedor ukhamarakiwa (21, 23). Walja amuyt’awinakawa uñjasiraki aka ácido fórmico ukjamaraki manq’aña tuqita, juk’ampirusa manq’aña tuqita patógenos ukanaka uywa manq’aña tuqita jisk’achañataki. Ukampirus yaqha apnaqañanakax utjaspawa sasaw amuyt’asiski. Aka uñakipawina taqpacha amtapaxa, nayra pacha ukhamaraki jichha pachana kunjamasa ácido fórmico ukaxa uywa manq’a suma uñjañatakixa uñakipañawa (1 uñacht’awi). Aka yatxatawinxa, mecanismo antibacteriano ácido fórmico uksa tuqita yatxatañäni. Ukhamaraki, uywanakaru ukhamaraki qamaqinakaru kuna jan walt’awinakas utji ukanakx juk’amp sum uñakipt’añäni, ukatx kuna lurawinakas utjaspa uka tuqitw aruskipt’añäni, ukhamat juk’amp askinak lurañataki.
Fig. 1. Aka uñakipäwin uñakipt’at temas de mente. Jisk’a amtawinakaxa aka jach’a amtawinakaxa uñakipatawa: qhananchañataki nayra pacha ukhamaraki jichha pachana aka ácido fórmico ukjamaraki uywa manq’a sumachañataki, mecanismos antimicrobianos del ácido fórmico ukhamaraki kunjamasa apnaqawixa uywanakaru ukhamaraki qamaqinakaru k’umara jakañataki, ukhamaraki kunaymana lurawinakata aski suma uñjañataki.
Uywanakataki ukhamaraki qamaqinakataki manq’a lurañaxa mä compleja operación ukhamawa walja lurawinakampi, ukhamaraki procesamiento físico de grano (jan ukaxa, molienda para reducir tamaño de partículas), procesamiento térmico para pellet, ukhamaraki yapxataña walja nutrientes dieta ukaru dependiendo de las necesidades nutricionales específicas del animal (27). Aka complejidad uñjasaxa, janiwa muspharkañakiti, manq’aña lurawixa grano ukxa kunaymana pachamamaru uñtatawa janïra manq’aña molino uksaru purinkipana, fresado ukjakama, ukatxa qhiparuxa transporte ukhamaraki manq’aña raciones de alimentos compuestas uksana (9, 21, 28). Ukhamarusa, aka maranakanxa, mä wali kunaymana qutu microorganismos ukanakaxa manq’añatakixa uñt’atarakiwa, janiwa bacterias ukakikiti jan ukasti bacteriófagos, hongos ukatxa levaduras ukanakampiwa (9, 21, 28–31). Yaqhipa uka q’añuchatanakaxa, kunjamatixa yaqhipa hongos ukanakaxa micotoxinas ukanaka luraspa, ukaxa uywanakaru k’umara jakañatakixa jan walt’ayaspawa (32–35).
Poblaciones bacterianas ukaxa kunaymana mayja mayjawa ukatxa mä juk’a pacharuxa dependen de los métodos respectivos utilizados para aislamiento y identificación de microorganismos ukhamaraki fuente de la muestra. Sañäni, perfil de composición microbiana ukaxa mayjt’arakispawa janïra tratamiento calorífico ukampi chikt’ata pellet ukampi (36). Ukhamaraki, cultivo clásico ukhamaraki chapa de placas ukaxa mä juk’a yatiyawinakxa churaraki, jichha pachanakanxa aka 16S rRNA gen-based next-generation sequenceing (NGS) lurawixa mä juk’a suma uñakipañawa aka comunidad microbioma forraje ukatxa (9). Kunawsatix Solanki ukat yaqhanakampi. (37) uñakipapxiwa microbioma bacteriano de granos de trigo ukanakaxa mä pacha imatäxiwa fosfina, mä fumigante control de insectos ukanakampi, jupanakaxa jikxatapxiwa microbioma ukaxa juk’ampi kunaymana apthapita ukxaruxa ukhamaraki 3 phaxsi imañataki. Ukhamaraki, Solanki ukat yaqhanakampi. (37) (37) uñacht’ayiwa Proteobacterias, Firmicutes, Actinobacterias, Bacteroidetes ukatxa Planctomyces ukaxa phyla dominante ukhamawa trigo granos uksanxa, Bacillus, Erwinia ukatxa Pseudomonas ukaxa géneros dominantes ukhamawa, ukatxa Enterobacteriaceae ukaxa mä jisk’a proporción ukhamawa. Taxonómicas ukanakampi chikachasiñatakixa, jupanakaxa amuyapxiwa fumigación fosfina ukaxa wali mayjt’ayiwa poblaciones bacterianas ukanakaru ukampisa janiwa diversidad de hongos ukarux jan walt’aykiti.
Solanki ukat yaqhanakampi. (37) uñacht’ayiwa manq’aña yänakaxa manq’aña tuqita patógenos ukanakampiwa utjarakispa, ukaxa salud pública ukaru jan walt’ayaspawa, ukaxa Enterobacteriaceae ukanaka microbioma uksana utjatapata. Manq’ata patógenos ukanakaxa Clostridium perfringens, Clostridium botulinum, Salmonella, Campylobacter, Escherichia coli O157:H7, ukhamaraki Listeria monocytogenes ukanakaxa uywa manq’añampi ukhamaraki ensilaje ukanakampiwa chikañchasi (9, 31, 38). Yaqha manq’at awtjata usunakax uywanakan ukhamarak qamaqinakan manq’añanakapan utjatapax jichhax janiw yatiskiti. Ge ukat yaqhanakampi. (39) uñakipapxiwa 200 jila uywa manq’aña yänaka ukhamaraki aisladas Salmonella, E. coli, ukhamaraki Enterococci, ukampisa janiwa E. coli O157:H7 jan ukaxa Campylobacter ukanaka uñt’apkiti. Ukampirusa, matrizes ukanakaxa waña manq’añatakixa mä fuente de E. coli patógena ukhamawa. Uka 2016 marana mä uñstawipa thaqhañatakixa, Shiga toxina-productor Escherichia coli (STEC) serogrupos O121 ukatxa O26 ukaxa jaqi usumpi chikt’ata, Crowe et al. (40) secuenciación de genoma entero ukampiwa aislados clínicos ukanakampi chikachasiñatakixa aislados ukanakampi chikachasiñatakixa manq’aña yänakatxa apsutarakiwa. Uka uñtasïwiparjamaxa, jak’u molinonakat apsut trigo crudo jak’u jan sinti q’añut apsutäspawa sasaw amuyapxäna. Trigo jak’u jisk’a humedad ukaxa STEC ukaxa jisk’a humedad uywa manq’añanakanxa jakaskakispawa sasawa uñacht’ayi. Ukampirus, kunjamtix Crowe et al. (40) qhananchawi, STEC uksa muestras de jak’u uksatxa aislamiento ukaxa ch’amawa ukatxa wakisiwa métodos de separación inmunomagnética ukhamata walja células bacterianas ukanaka kutt’ayañataki. Ukhamaraki procesos diagnóstico ukaxa ch’amäspawa detección ukhamaraki aislamiento de patógenos raras alimentarios ukanakaxa uywa manq’anakanxa. Ukhamaraki, uñt’aña ch’amäki ukaxa inasa uka patógenos ukanakaxa jaya pachanakata matrizes de baja humedad ukanakana utjatapata. Forghani ukat yaqhanakampi. (41). 24 ukat 52 semananaka.
Nayra pachatpachaxa, Campylobacter ukaxa janiwa kuna pachasa uywanakaru ukhamaraki qamaqi manq’atatxa apsutakiti tradicionales métodos de cultivo tuqi (38, 39), ukampirusa Campylobacter ukaxa jasakiwa apsutarakispawa tracto gastrointestinal uksatxa, uywanakata ukhamaraki qamaqi uywanakata (42, 43). Ukampirus manq’añax wali askiwa, mä potencial fuente ukhama. Amuyt’añataki, Alves ukat yaqhanakampi. (44). Jupanakaxa amuyapxiwa C. jejuni ukaxa chiqpachansa qamaqi manq’añanakanxa jakasispawa, ukhamarusa, wallpanakatakixa mä infección ukhamawa.
Salmonella contaminación uywanakaru ukhamaraki qamaqinakaru manq’añatakixa wali uñjatawa nayra pachana ukhamaraki qhipararakiwa mä ch’amanchawi sarantañataki lurañataki métodos de detección específicamente aplicables manq’añataki ukhamaraki jikxatañataki juk’ampi suma medidas de control (12, 26, 30, 45–53). Uka maranakanxa, walja yatxatawinakaxa uñakipapxiwa aislamiento ukhamaraki caracterización de Salmonella kunaymana manq’aña utanakana ukhamaraki manq’aña molinonakanxa (38, 39, 54–61). Taqi kuna, aka yatxatawinakaxa uñacht’ayiwa Salmonella ukaxa kunaymana manq’aña yänaka, manq’aña yänaka, manq’aña kasta, ukhamaraki manq’aña luraña lurawinakata apsutarakispawa. Ukhamaraki, tasas de prevalencia ukatxa serotipos predominantes de Salmonella aislados ukaxa mayja mayjawa. Amuyt’añataki, Li ukat yaqhanakampi. (57) ukjamaraki Salmonella spp. Ukaxa jikxatasiwa 12,5% ukja 2058 muestras apthapita uywa manq’anaka phuqhata, manq’aña yänaka, uywa manq’anaka, uywa manq’añanaka, ukhamaraki uywanakaru yapxatatanaka, 2002 marata 2009 marakama yatxatawi apthapiwi pachana. Ukhamaraki, juk’ampi serotipos uñakipata 12,5% ukja muestras de Salmonella ukjamaraki S. Senftenberg ukhamaraki S. Montevideo (57). Mä yatxatawinxa wakicht’ata manq’anaka ukhamaraki uywa manq’aña subproductos ukanakatxa Texas markanxa, Hsieh et al. (58) jupanakaxa yatiyapxiwa jilpacha Salmonella usuxa challwa manq’a tuqina, ukxaruxa uywa proteínas ukjamaraki S. Mbanka ukhamaraki S. Montevideo ukjamaraki serotipos ukanakaxa juk’ampi uñt’atawa. Ukhamaraki molinos alimentarios ukanakaxa walja puntos potenciales de contaminación alimentaria uñacht’ayapxarakiwa mistuña ukhamaraki ingredientes yapxataña pachana (9, 56, 61). Magossi ukat yaqhanakampi. (61) jupanakaxa uñacht’ayapxiwa walja puntos de contaminación ukaxa utjaspawa manq’a luraña pachana Estados Unidos markana. Chiqansa, Magossi ukat yaqhanakampi. (61) jikxatapxi mä cultivo positivo Salmonella 11 molino de alimentos (12 locales de muestreo total) llätunka estados Estados Unidos uksana. Uka manq’a apnaqaña pachana, apaña pachana, ukhamaraki sapa uru manq’aña pachana Salmonella satkisa uka q’añuchata utjatapatxa, janiwa muspharkañakiti kunatixa wali ch’amanchatawa manq’aña yänaka lurañataki, ukaxa jisk’achaspawa ukhamaraki jisk’a niveles de contaminación microbiana ukaxa taqpacha uywa luraña ciclo ukanxa.
Uka mecanismo de respuesta específica de Salmonella ukaxa ácido fórmico ukarux juk’akiw yatisi. Ukampirus Huang ukat yaqhanakampi. (62) uñacht’ayiwa ácido fórmico ukaxa utjiwa jisk’a intestino de mamíferos uksana ukhamaraki Salmonella spp. ukaxa ácido fórmico uksa lurañataki ch’amanchatawa. Huang ukat yaqhanakampi. (62) jupanakaxa mä serie de mutantes de deleción de vías claves ukanakampiwa expresión de genes de virulencia de Salmonella ukanaka uñt’apxaraki ukatxa jikxatapxiwa formato ukaxa mä señal difusible ukhamawa Salmonella ukarux células epiteliales Hep-2 ukanakaru mantañapataki. Jichha pachanxa, Liu ukat yaqhanakampi. (63) ukjamaraki mä transportador de formato, FocA, Salmonella typhimurium uksatxa apsutarakiwa, ukaxa mä canal específico de formato ukjamawa pH 7,0 uksanxa ukampisa mä canal de exportación pasivo ukjamawa lurasirakispa aka jach’a pH externo uksanxa jan ukaxa mä canal activo secundario de importación de iones de formato/hidrógeno ukjamaraki jisk’a pH uksanxa. Ukampirusa, aka yatxatawixa mä serotipo S. Typhimurium ukampikiwa lurataraki. Jiskt’awix utjaskakiwa, taqi serotipos ukanakax ácido fórmico ukarux pachpa mecanismos ukanakampiw jaysapxi. Ukax mä jach’a yatxatäw jiskt’äwiw qhiparaski, ukax jutïr yatxatäwinakanx uñakipatañapawa. Ukhamarusa, ukaxa wali amuyumpiwa walja serotipos de Salmonella ukanaka apnaqaña jan ukaxa walja cepas sapa serotipos ukanaka apnaqaña experimentos de cribado ukanxa kunapachatixa lurasixa recomendaciones generales ukanakaxa suplementos ácidos ukanaka apnaqañataki ukhamata niveles de Salmonella ukanaka manq’añana jisk’achañataki. Machaq amtawinakaxa, kunjamatixa codificación de barras genéticas ukaxa cepas ukanaka codificañatakixa kunaymana subgrupos de la misma serotipo ukanaka yaqhachañataki (9, 64), ukaxa mä oportunidad uñacht’ayiwa juk’ampi suma mayjt’awinaka uñt’añataki, ukaxa inasa conclusiones ukatxa interpretación de diferencias ukanakaruxa jan walt’ayaspa.
Ukhamaraki, formato ukan naturaleza química ukat forma de disociación ukanakax wali wakiskirïspawa. Mä qawqha yatxatawinakanxa, Beyer et al. (65–67) uñacht’ayiwa inhibición de Enterococcus faecium, Campylobacter jejuni, ukhamaraki Campylobacter coli ukaxa correlacionatakiwa aka ácido fórmico disociado ukampi ukhamaraki independiente pH ukatxa ácido fórmico no disociado ukampi. Ukhamaraki, forma química de formato ukaxa bacterias ukanakaruxa uñt’ayatarakiwa. Kovanda ukat yaqhanakampi. (68) uñakipapxiwa walja organismos Gram-negativos ukhamaraki Gram-positivos ukhamaraki uñakipatarakiw concentraciones mínimas inhibidoras (MICs) de formato sódico (500–25.000 mg/L) ukhamaraki mä mezcla de formato sódico ukhamaraki formato libre (40/60 m/v; 10–10.000 mg/L). MIC valores ukarjamaxa, formato sódico ukaxa Campylobacter jejuni, Clostridium perfringens, Streptococcus suis, ukhamaraki Streptococcus pneumoniae ukanakaruxa jark’aqaraki, ukampisa janiwa Escherichia coli, Salmonella typhimurium jan ukaxa Enterococcus faecalis ukanakaruxa jark’aqkiti. Uka kipkaraki, mä mistura formato sódico ukatxa formato sódico libre ukaxa taqi organismos ukanakaruxa jark’aqiriwa, ukatxa qillqirinakaxa amuyapxiwa ácido fórmico libre ukaxa jilpacha propiedades antimicrobianas ukaniwa. Aka pä formas químicas ukanakana kunaymana ratios ukanaka uñakipañaxa wali askiwa, ukhamata yatxatañataki aka rango de valores MIC ukaxa correlacionatakiti nivel de ácido fórmico ukampi aka fórmula mixta uksana ukhamaraki respuesta a 100% ácido fórmico ukampi.
Gómez-García ukat yaqhanakampi. (69) yant’apxi combinaciones de aceites esenciales ukhamaraki ácidos orgánicos (kunjamatixa ácido fórmico) ukanakampi walja aislados de Escherichia coli, Salmonella, ukhamaraki Clostridium perfringens ukanakampi khuchhinakat apsutanakampi. Jupanakax suxta ácidos orgánicos ukanakan eficaciap yant’apxäna, ukax ácido fórmico ukampi, suxta aceites esenciales ukanakampiw khuchhi aislados ukanakarux yant’apxäna, formaldehído ukampiw control positivo ukham apnaqapxäna. Gómez-García ukat yaqhanakampi. (69) determined the MIC50, MBC50, and MIC50/MBC50 of formic acid against Escherichia coli (600 and 2400 ppm, 4), Salmonella (600 and 2400 ppm, 4), and Clostridium perfringens (1200 and 2400 ppm, 2), among which formic acid was found to be more effective than all organic acids against E. coli ukat Salmonella ukanakaw utji. (69) Ácido fórmico ukaxa Escherichia coli ukatxa Salmonella ukanakaruxa wali askiwa kunatixa jisk’a tama molecular ukhamaraki jaya cadena (70).
Beyer ukat yaqhanakampi. uñakipataraki cepas de Campylobacter aisladas de khuchhinaka (66) ukhamaraki cepas Campylobacter jejuni aisladas de aves de corral (67) ukhamaraki uñacht’ayatarakiwa ácido fórmico ukaxa disociado en concentraciones consistentes con respuestas MIC medidas para otros ácidos orgánicos. Ukampirusa, aka ácidos ukanakana potencias relativas, ukhamaraki ácido fórmico, ukaxa jiskt’atarakiwa kunatixa Campylobacter ukaxa aka ácidos ukanakaruxa sustratos ukhamxa apnaqaspawa (66, 67). Aka utilización ácido C. jejuni ukaxa janiwa muspharkañakiti kunatixa uñacht’ayatarakiwa metabolismo nonglicólitico ukampi. Ukhamarusa, C. jejuni ukaxa mä jisk’a capacidad ukaniwa catabolismo de carbohidratos ukatxa atinisirakiwa gluconeogénesis ukatxa aminoácidos ukatxa ácidos orgánicos ukatxa jilpacha metabolismo energético ukhamaraki actividad biosintética (71, 72). Mä nayrïr yatxatawix Line et al. (73) ukjamaraki mä matriz fenótica ukjamaraki 190 fuentes de carbono ukjamaraki uñacht’ayapxi C. jejuni 11168(GS) ukjamaraki ácidos orgánicos ukjamaraki fuentes de carbono ukjamaraki intermedios ukjamaraki ciclo de ácidos tricarboxílicos ukjamaraki. Juk’ampi yatxatawinakaxa Wagli et al. (74) mä matriz de utilización fenótica de carbono ukampiwa uñacht’ayaraki aka cepas C. jejuni ukhamaraki E. coli uñakipata jupanakana yatxatawipanxa capaces de crecimiento en ácidos orgánicos como fuente de carbono. Formato ukaxa jach’a donante de electrones ukawa C. jejuni metabolismo energético respiratorio ukataki ukhamaraki, ukhamarusa, jach’a fuente de energía C. jejuni ukataki (71, 75). C. jejuni ukaxa formato ukaxa mä donante de hidrógeno ukjamawa mä complejo de deshidrogenasa de formato ligado a membrana tuqi ukaxa oxida formato ukxa dióxido de carbono, protones ukhamaraki electrones ukjamaraki mä donante de electrones ukjamaraki respiración ukjamaraki (72).
Ácido fórmico ukaxa nayra pachatpachawa antimicrobiano manq’a sumachañataki apnaqata, ukampisa yaqhipa laq’unakaxa ácido fórmico uksa lurapxarakispawa, antimicrobiano jark’aqañataki. Rossini ukat yaqhanakampi. (76) jupanakaxa amuyapxiwa ácido fórmico ukaxa mä constituyente ukhamawa jugo ácido de hormigas ukatxa Ray (77) jupana qhananchata niya 350 maranaka. Uka pachatpachaxa, jiwasana amuyt’awinakaxa ácido fórmico lurawi tuqita ch’uqi ukhamaraki yaqha laq’unakanxa wali jach’anchatawa, ukatxa jichhaxa yatisirakiwa aka lurawixa mä sistema complejo de defensa toxina ukjamaraki laq’unakanxa (78). Kunaymana qutu laq’unaka, akanakawa: ch’uqi ch’uqi, ch’uqi ch’uqi (Hymenoptera: Apidae), uraqi ch’uqi (Galerita lecontei y G. janus), ch’uqi ch’uqi (Formicinae), ukhamaraki yaqhipa ch’uqi larva (Lepidoptera: Myrmecophaga), uñt’atarakiwa ácido fórmico uksa lurañataki mä químico defensivo ukhama (76, 78–82).
Inas laq’unakax juk’amp suma uñt’atächi kunatix acidocitos ukanipxi, aperturas especializadas ukanakax mä veneno ukar ch’allt’añatakiwa, ukax nayraqatax ácido fórmico ukamp luratawa (82). Aka ch’uqixa serina ukjamaraki precursor ukjamaraki walja formato ukjamaraki glándulas venenosas ukanakana imatarakiwa, ukaxa wali aisladas ukhamawa, ukhamata jark’aqañataki citotoxicidad de la formato ukjamaraki ch’uqimpi ch’allt’añakama (78, 83). Uka ácido fórmico ukax 1) mä feromona de alarma ukhamaw yaqha laq’unakar jawst’añataki; 2) mä químico defensivo ukhamäñapawa, atipt’asirinakata ukhamarak manq’añanak manq’irinakaru; ukatxa (3) antifúngico ukhamaraki antibacteriano ukjamaraki resina ukjamaraki material de nido ukjamaraki (78, 82, 84–88). Ácido fórmico ukaxa ch’uqitxa luratawa, ukaxa propiedades antimicrobianas ukaniwa, ukaxa uñacht’ayiwa ukaxa mä aditivo tópico ukhama apnaqasispawa. Ukax Bruch et al jupanakan uñacht’ayatawa. (88), jupanakaxa ácido fórmico sintético ukxa resina uksaru yapxatapxiwa ukatxa wali sumawa actividad antifúngica uksa tuqita. Juk’ampi uñacht’awinakaxa aka ácido fórmico ukaxa wali askiwa ukhamaraki utilidad biológica ukaxa akawa, hormiga gigante, ukaxa janiwa ácido estomacal uksa lurañjamäkiti, ukaxa manq’apxi laq’unakaxa ácido fórmico ukampi, ukhamata jupanakpachaxa ácido fórmico concentrado ukampi churañataki mä ácido digestivo alternativo ukhama (89).
Ácido fórmico ukaxa yapu lurañanxa chiqapa apnaqañaxa walja maranakawa amuyt’ata ukatxa yatxatatarakiwa. Jisk’a ácido fórmico ukaxa uywa manq’añataki ukhamaraki ensilaje ukanakaru yapxatañatakixa apnaqatarakiwa. Formato sódico ukanakaxa forma sólida ukhamaraki líquida ukanakanxa wali askiwa taqi uywa kastanakataki, manq’irinakataki ukhamaraki pachamamaru (90). Jupanakan uñakipawiparjama (90), mä jach’a concentración 10.000 mg equivalentes de ácido fórmico/kg manq’añatakixa wali askiwa taqi uywa kastanakatakixa, ukatxa mä jach’a concentración 12.000 mg equivalentes de ácido fórmico/kg manq’añatakixa wali askiwa khuchhinakatakixa. Ácido fórmico ukaxa uywa manq’a suma uñjañatakixa walja maranakawa yatxatataraki. Ukaxa uñjasiwa mä valor comercial ukhama conservante de ensilaje ukhamaraki agente antimicrobiano ukhama uywanakaru ukhamaraki qamaqinakaru manq’añataki.
Aka aditivos químicos ukjamaraki ácidos ukaxa nayratpachawa mä elemento integral ukhama ensilaje lurañataki ukhamaraki manq’aña apnaqañataki (91, 92). Borreani ukat yaqhanakampi. (91) jupanakaxa uñjapxiwa suma lurañataki ensilaje de alta calidad ukaxa wakisiwa manq’aña calidad ukaru manteniñataki ukhamaraki walja waña materia ukanaka katxaruñataki. Ukhama optimización ukaxa lurasirakiwa minimización de pérdidas taqi etapas del proceso de ensiling: qallta condiciones aeróbicas ukanakatxa silo uksanxa qhipa fermentación, imaña ukhamaraki mayampi jist’araña silo manq’añataki. Métodos específicos de optimización de producción de ensilaje de campo ukatxa posterior fermentación de ensilaje ukaxa yaqha chiqanakanxa suma qhananchatarakiwa (91, 93-95) ukatxa janiwa akanxa suma qhananchatäkaniti. Jilïri jan walt’awixa deterioro oxidativo ukawa levaduras ukatxa mohos ukanakampi kunapachatixa oxígeno ukaxa ensilaje ukanxa utjki ukhaxa (91, 92). Ukhamarusa, inoculantes biológicos ukatxa aditivos químicos ukanakaxa uñstayatarakiwa, ukhamata jani wali lurawinakaru jani walt’ayañataki (91, 92). Yaqha amuyt’awinakaxa ensilaje aditivos ukatakixa limitación de la profundidad de patógenos ukaxa utjaspawa ensilaje uksana (jan ukaxa, E. coli patógeno, Listeria, ukhamaraki Salmonella) ukhamaraki hongos productores de micotoxinas (96–98).
Mack ukat yaqhanakampi. (92) ukjamaraki aditivos ácidos ukanakaxa pä kastaru jaljatawa. Aka ácidos ukhamaraki ácidos propiónicos, acéticos, sórbicos ukhamaraki benzóicos ukanakaxa mantenen la estabilidad aeróbica de la ensilaje kunapachatixa manq’ayatarakiwa ruminantes ukanakaru ukhamaraki limita la crecimiento de levaduras y mohos (92). Mack ukat yaqhanakampi. (92) ukjamaraki ácido fórmico ukjamaraki yaqha ácidos ukjamaraki acidificador directo ukjamaraki clostridia ukjamaraki microorganismos de daño ukjamaraki integridad de la proteína de ensilaje ukjamaraki. Uka lurawinxa, jupanakana salta formas ukanakaxa juk’ampi uñt’atawa formas químicas ukanakampi ukhamata jani propiedades corrosivas ukanakaxa ácidos ukanakana jani salta ukana (91). Walja yatxatañ tamanakax ácido fórmico ukax mä aditivo ácido ukhamawa ensilaje ukataki. Aka ácido fórmico ukaxa uñt’atarakiwa mäki acidificador ukhamaraki inhibidor ukhama microorganismos de ensilaje perjudiciales ukanakana jiltawipata ukaxa jisk’achasiwa proteína ukhamaraki carbohidratos solubles en agua de ensilaje (99). Ukatwa, Jupax ukat yaqhanakampi. (92) ukjamaraki ácido fórmico ukjamaraki aditivos ácidos ukanakampi ensilaje ukjamaraki. (100) uñacht’ayiwa ácido fórmico ukaxa Escherichia coli uksa jark’aqaspawa ukhamaraki pH de ensilaje uksa jisk’acharakispa. Ukhamaraki, cultivos bacterianos ukjamaraki ácido fórmico ukhamaraki láctico ukjamaraki ensilaje ukjamaraki acidificación ukhamaraki ácido orgánico uksa lurañataki (101). Chiqansa, Cooley ukat yaqhanakampi. (101). Mack ukat yaqhanakampi. (92) uñakipapxiwa ensilaje aditivo yatxatawi qillqatanaka, ukhamaraki yatxatawinakaxa 2000 maratpacha uñt’ayata ukaxa uñakipatawa ukhamaraki/jan ukaxa uñakipatarakiw ácido fórmico ukatxa yaqha ácidos ukanakampi. Ukhamarusa, aka uñakipañaxa janiwa sapa mayni yatxatawinakatxa juk’ampi arskaniti jan ukasti yaqhipa jach’a amuyunakxa mä juk’a qhanañcht’aniwa, kunatixa ácido fórmico ukaxa mä aditivo químico de ensilaje ukhama wali askiwa. Aka ácido fórmico janïra tampón ukhamaraki tampón ukanakampi yatxatatarakiwa ukatxa jilpachxa Clostridium spp. Aka actividades relativas (carbohidratos, proteína ukatxa lactato uksa apsuña ukhamaraki butirato uksa apsuña) ukaxa jisk’achatarakiwa, ukatxa amoníaco ukatxa butirato uksa lurawixa jisk’achatarakiwa ukatxa waña materia uksa retención ukaxa jilxatarakiwa (92). Aka ácido fórmico uksa tuqita lurawixa limitaciones ukanakawa utji, ukampisa mä aditivo de ensilaje ukjamaraki yaqha ácidos ukanakampi chikt’ata apnaqañaxa yaqhipa uka jan walt’awinaka atipjañataki (92).
Ácido fórmico ukaxa bacterias patógenas ukanakaruxa jark’aqaspawa, ukaxa jaqina k’umaräñapatakixa jan walt’ayaspawa. Sañäni, Pauly ukhamaraki Tam (102) jupanakaxa jisk’a silos de laboratorio ukjamaraki L. monocytogenes ukjamaraki kimsa niveles de materia seca (200, 430, y 540 g/kg) de centeno ukjamaraki ukjamaraki ácido fórmico (3 ml/kg) jan ukaxa bacterias de ácido láctico (8 × 105/g) ukhamaraki enzimas celulóticas ukanakampi yapxatatarakiwa. Jupanakaxa yatiyapxiwa aka pä qullawixa L. monocytogenes uksaruwa jisk’acharaki niveles indetectables uksaru jisk’a ensilaje de materia seca (200 g/kg). Ukampirusa, ensilaje medio de materia seca (430 g/kg), L. monocytogenes ukaxa wali uñt’atarakiwa 30 urunakata aka ensilaje tratado ácido fórmico ukjamaraki. L. monocytogenes uksa jisk’achawixa pH jisk’a, ácido láctico, ukhamaraki ácidos no disociados combinados ukanakampiwa chikañchasi. Sañäni, Pauly ukhamaraki Tam (102) jupanakaxa uñjapxiwa ácido láctico ukhamaraki niveles combinados de ácidos no disociados ukaxa wali wakiskiripuniwa, ukaxa inasa jani jisk’achawixa uñjasiwaykiti L. monocytogenes uksana medios tratados con ácido fórmico uksana ensilajes ukanakatxa juk’ampi contenido de materia seca ukanakampi. Ukhama yatxatawinakaxa jutïri pachanakanxa luratarakiwa yaqha patógenos comunes de ensilaje ukanakatakixa Salmonella ukhamaraki E. coli patógena ukanakataki. Ukhamaraki, juk’ampi jach’a análisis de secuencias de ADNr 16S taqpacha comunidad microbiana de ensilaje uksa tuqita yanapt’arakispawa mayjt’awinaka uñt’añataki taqpacha población microbiana de ensilaje uksanxa kunaymana etapas de fermentación de ensilaje uksanxa ácido fórmico uksanxa (103). Microbioma ukan yatiyawinakap apsuñax analítico ukan yanapt’apawa, ukhamat fermentación de ensilaje ukan nayrar sartawip juk’amp yatiñataki ukhamarak combinaciones aditivas óptimas ukanaka lurañataki, ukhamat ensilaje ukan jach’a calidad ukar uñjañataki.
Uywa manq’anaka grano ukanakatxa, ácido fórmico ukaxa antimicrobiano ukjamawa apnaqatarakiwa, ukhamata niveles de patógenos ukanakaxa kunaymana matrices de alimentos de grano ukanakatxa ukhamaraki yaqhipa manq’aña yänakaxa kunjamatixa uywanaka subproductos ukanaka. Aka efectos ukanakaxa poblaciones patógenas ukanakaruxa ch’uqitxa ukhamaraki yaqha uywanakanxa wali jach’a jaljatarakispawa: efectos directos ukanakaxa población patógena ukanakaru pachpa manq’añana ukhamaraki efectos indirectos ukanakaxa patógenos ukanakaru coloniza tracto gastrointestinal uywanakaru manq’aña tukuyatatxa (20, 21, 104). Qhana arunxa, aka pä jamuqax maynit maynikamaw mayacht’asipxi, kunatix manq’añanx patógenos ukanakax juk’aptayasiñapatakix colonización ukax jisk’achañapawa kunapachatix uywax manq’a manq’ki ukhaxa. Ukampirusa, propiedades antimicrobianas ukaxa mä ácido particular ukjamaraki matriz alimentaria ukjamaraki walja factores ukanakampiwa uñakipata, kunjamatixa composición de la alimentación ukhamaraki forma ukanxa ácido ukjamaraki (21, 105).
Nayra pachatpacha, ácido fórmico ukatxa yaqha ácidos ukanakampi chikt’ata apnaqawixa nayraqatax control directo de Salmonella uksa tuqitawa uywanakaru ukhamaraki qamaqinakaru manq’añataki (21). Aka yatxatawinakax kunayman pachanakan uñt’ayat walja uñakipäwinakanx mä juk’a qhanañcht’atawa (18, 21, 26, 47, 104–106), ukhamax uka yatxatäwinakat mä qawqha jach’a yatxatäwinakakiw aka uñakipäwinx uñakipata. Walja yatxatawinakaxa uñacht’ayiwa aka actividad antimicrobiana aka ácido fórmico ukjamaraki matrizes alimentarias ukjamaraki dosis ukhamaraki tiempo de exposición a ácido fórmico, contenido de humedad de la matriz alimentaria, ukhamaraki concentración bacteriana manq’añana ukhamaraki tracto gastrointestinal uywana (19, 21, 107–109). Ukhamaraki, kunaymana matriz alimentaria ukatxa uywa manq’aña yänakaxa kawkhansa utji ukaxa factores ukanakawa ch’amancharaki. Ukhamarusa, walja yatxatawinakaxa uñacht’ayiwa niveles de Salmonella Toxinas bacterianas ukanakaxa uywanakata apsutanakaxa mayja mayjawa ayrunakata apsutanakatxa (39, 45, 58, 59, 110–112). Ukampirusa, mayjt’awinakaxa ácidos ukanakaru jaysañatakixa kunjamatixa ácido fórmico ukaxa mayjt’ayatarakispawa mayjt’awinakampi serovar jakawimpi aka manq’a tuqina ukhamaraki temperatura ukanxa dieta ukaxa luratarakiwa (19, 113, 114). Mayjt’awinakaxa serovar ukjamaraki tratamiento ácido ukjamaraki mä factor ukhamawa contaminación de aves de corral contaminado manq’ampi (113, 115), ukhamaraki mayjt’awinakaxa expresión génica de virulencia (116) ukjamaraki. Mayjt’awi tolerancia ácido ukaxa turkakiptawimpixa Salmonella uñt’añatakixa medios de cultivo uksanxa janirakiwa manq’aña tuqita ácidos ukanakaxa suma tamponados ukhamäkiti (21, 105, 117–122). Ukhamaraki, aka forma física de la dieta (tamaño de partículas ukjamaraki) ukaxa ukhamaraki influye aka relativa disponibilidad de ácido fórmico ukjamaraki tracto gastrointestinal uksana (123).
Ukhamaraki estrategias ukanakaxa actividad antimicrobiana ukanaka suma uñjañataki ácido fórmico ukjamaraki manq’añatakixa wali wakiskirirakiwa. Jila concentraciones del ácido ukaxa uñacht’ayatarakiwa ingredientes alimentarios alto contaminación ukataki janïra manq’a ch’amanchañataki ukhamata jani sinti jan walt’ayañataki equipos de molino de alimentos ukaru ukhamaraki jan walt’awinaka uywa manq’a palatabilidad ukampi (105). Jones (51) jupax akham amuyt’i, Salmonella ukanakax manq’añanx utjki janïr químico q’umachatäkipanx juk’amp ch’amaw controlañataki, Salmonella manq’ampi chikt’atax químico tratamiento tukuyatat sipansa. Tratamiento térmico de alimentos ukjamaraki procesamiento ukjamaraki molino de alimentos uksanxa uñacht’ayatarakiwa mä intervención ukhama limitar contaminación de Salmonella de alimentos, ukampisa ukaxa composición de alimentos, tamaño de partículas ukatxa yaqha factores asociados al proceso de molienda (51). Aka actividad antimicrobiana de ácidos ukaxa temperatura dependiente ukhamarakiwa, ukatxa jach’a temperaturas ukanakaxa ácidos orgánicos ukanakampixa mä efecto inhibidor sinérgico ukaniwa Salmonella ukjamaraki, kunjamatixa uñjasiraki cultivos líquidos de Salmonella (124, 125). Walja yatxatawinakaxa Salmonella ukampiwa q’añuchata manq’anakatxa yanapt’iwa aka amuyunakaxa, jach’a temperaturas ukaxa jilxatiwa ácidos ukanakana efectividad uka matriz alimentaria uksana (106, 113, 126). Amado ukat yaqhanakampi. . Jupanakax akham amuyapxi, junt’u umax microbiana reducción ukarux juk’ampiw ch’amancharaki, ácido ukat tipo de aislado bacteriano ukanakamp chika. Aka efecto sinérgico ácido ukampixa wali ch’amanchatawa, ukhamarusa juk’ampi jisk’a temperaturas ukhamaraki concentraciones de ácidos ukanakaxa apnaqatarakiwa. Ukampirusa, jupanakaxa uñjapxarakiwa efectos sinérgicos ukaxa janiwa sapa kutixa uñjasiwaykiti kunapachatixa ácido fórmico ukaxa apnaqatarakiwa, ukatxa jupanakaxa suyt’ayapxiwa volatilización del ácido fórmico juk’ampi temperaturas ukanxa jan ukaxa efectos de amortiguación de componentes de matriz alimentaria ukaxa mä factor ukhamawa.
Uywanakaru janïra manq’kasaxa manq’añanakaxa mä juk’a pachatakikiwa, ukaxa mä thakhiwa manq’aña pachana manq’aña tuqita patógenos ukanaka uywana janchiparu mantañapataki. Ukampirusa, mä kutix manq’añan ácido ukax tracto gastrointestinal ukar mantawayxi ukhax antimicrobiano ukarux ch’amanchaskakispawa. Aka actividad antimicrobiana ukaxa sustancias ácidas exógenamente administradas ukanakaxa tracto gastrointestinal uksanxa kunaymana lurawinakatakiwa, akaxa akanakawa: concentración de ácido gástrico, sitio activo del tracto gastrointestinal, pH ukhamaraki contenido de oxígeno tracto gastrointestinal uksana, uywan marapa, ukhamaraki composición relativa de la población microbiana gastrointestinal (ukaxa kawkhantixa utjki ukatxa ukaxa tracto gastrointestinal ukatxa uywana puqutapa) (21, 24, 128–132). Ukhamaraki, población residente de microorganismos anaeróbicos en el tracto gastrointestinal (ukaxa dominante ukhamawa tracto digestivo inferior de animales monogástricos ukjamaraki puqurapxi) activamente ácidos orgánicos uksa lurapxi fermentación tuqi, ukaxa turkakiptawimpixa mä efecto antagónico ukhamaraki patógenos transitorios uksa tuqiru mantañataki tracto gastrointestinal uksa tuqiru (17, 19–21).
Jilapacha nayra yatxatawinakaxa ácidos orgánicos ukanaka apnaqaña tuqitawa, ukhamaraki formato uksa tuqita, ukhamata Salmonella uksa tuqita limitañataki tracto gastrointestinal uksana, ukaxa walja uñakipañanakanxa wali suma qhananchatawa (12, 20, 21). Kunawsatix uka yatxatäwinakax mayacht’asis amuyt’atäki ukhax walja jach’a uñakipäwinakaw lurasispa. McHan ukhamaraki Shotts (133) jupanakaxa yatiyapxiwa, manq’añatakixa ácido fórmico ukhamaraki propiónico ukaxa jisk’acharakiw niveles de Salmonella Typhimurium cecum de wallpa inoculadas con los bacterias ukjamaraki 7, 14, 21 urunakata. Ukampirus, kunapachatix Hume et al. (128) uñakipapxiwa propionato etiquetado C-14, jupanakaxa amuyapxiwa wali juk’a propionato ukaxa dieta uksanxa cecum uksaruwa purispa. Ukax ácido fórmico ukatakix chiqati janicha ukx yatxatañaw wakisi. Ukampirus jichha pachanx Bourassa et al. (134) yatiyapxiwa manq’añatakixa ácido fórmico ukhamaraki propiónico ukaxa jisk’acharakiw niveles de Salmonella Typhimurium cecum de wallpa inoculadas con los bacterias, ukaxa 7, 14 ukhamaraki 21 urunakata uñakipatawa. (132).
Uka ácido fórmico ukaxa manq’añanxa utjiwa, ukaxa yaqha chiqanakaruxa tracto gastrointestinal de aves de corral ukanakaruxa jan walt’ayaspawa. Al-Tarazi ukhamaraki Alshavabkeh (134) jupanakaxa uñacht’ayapxiwa mä mistura ácido fórmico ukhamaraki ácido propiónico ukanakampixa Salmonella pullorum (S. PRlorum) ukampi q’añuchata juyranakaru ukhamaraki cecum ukanxa jisk’achaspawa. Thompson ukhamaraki Hinton (129) jupanakaxa uñjapxiwa mä mezcla comercial ukanxa ácido fórmico ukatxa ácido propiónico ukaxa jilxatiwa concentración de ambos ácidos juyra tuqina ukhamaraki gizzard uksana ukhamaraki bactericida ukhamawa Salmonella Enteritidis PT4 uksa tuqita mä modelo in vitro uksana condiciones representativas de crianza uksana. Aka amuyunakax in vivo ukan yatxatatanakamp yanapt’atawa, Bird et al. (135) ukjamaraki ácido fórmico ukjamaraki uma umaña wallpa pollo de engorde ukjamaraki mä simulado ayuno ukjamaraki janïra apañataki, kunjamatixa ayuno pollo de engorde wallpanakaxa janïra mä planta de procesamiento de aves de corral uksaru apañataki. Uma umaru ácido fórmico uksa yapxatasaxa S. Typhimurium uksa tuqita juyranakaru ukhamaraki epididymis uksa tuqita jisk’achatarakiwa, ukhamaraki S. Typhimurium-positivo uksa tuqita jisk’achatarakiwa, ukampisa janiwa epididymis positivo uksa tuqita (135). Sistemas de entrega ukanaka luraña, ukaxa ácidos orgánicos ukanakaru jark’aqaspawa kunapachatixa activos ukhama tracto gastrointestinal inferior ukanxa, ukaxa yanapt’aspawa juk’ampi suma apnaqañataki. Sañäni, microencapsulación de ácido fórmico ukatxa manq’añaru yapxatataxa uñacht’ayatarakiwa Salmonella Enteritidis uksa tuqita jisk’achañataki contenidos cecales uksana (136). Ukampirus ukax kunayman uywanakan kastaparjamaw mayjt’aspa. Amuyt’añataki, Walia ukat yaqhanakampi. (137) janiwa uñjapkiti mä jisk’achawi Salmonella uksana cecum jan ukaxa ganglios linfáticos uksana 28 urunaka khuchhinakaru manq’ayata mä mezcla de ácido fórmico, ácido cítrico ukhamaraki cápsulas de aceite esencial, ukatxa jani ukaxa excreción de Salmonella heces uksanxa jisk’achatarakiwa 14 urunxa, janiwa jisk’achatakiti 28 urunxa, uñacht’ayapxiwa transmisión horizontal de Salmonella khuchhinaka taypina jark’ata.
Uywa uywañanx ácido fórmico ukax agente antimicrobiano ukhamawa, ukax nayraqatax Salmonella manq’at apsutanakat yatxatatäkchisa, yaqhip yatxatawinakax yaqha patógenos gastrointestinales ukanakaruw uñt’ayataraki. Yatxatawinakax in vitro ukanx Kovanda et al. (68) jupanakaxa sapxiwa ácido fórmico ukaxa wali askiwa yaqha patógenos gastrointestinales manq’a tuqita, ukhamaraki Escherichia coli ukhamaraki Campylobacter jejuni. Nayra yatxatawinakaxa uñacht’ayiwa ácidos orgánicos (p.e., ácido láctico) ukhamaraki mezclas comerciales ukanakaxa ácido fórmico ukjamaraki ingrediente ukjamaraki niveles de Campylobacter uksa jisk’achaspawa qamaqinakaru (135, 138). Ukampirus, kunjamtix nayraqat Beyer et al. (67), ácido fórmico ukaxa mä agente antimicrobiano ukhama Campylobacter uksa tuqita apnaqañaxa wali amuyumpiwa lurasispa. Aka jikxatawixa wali ch’amäspawa suplementación dietética ukatakixa qamaqinakaru kunatixa ácido fórmico ukaxa nayrïri fuente de energía respiración ukawa C. jejuni ukataki. Ukhamaraki, mä chiqa nicho gastrointestinal ukatxa amuyatarakiwa metabólico cruzado ukampi fermentación ácido mixto ukampi lurata bacterias gastrointestinales ukanakampi, kunjamatixa formato (139). Aka amuyunakax mä juk’a ch’amanchatawa. Kunatixa formato ukaxa mä quimioatrayente ukhamawa C. jejuni ukatakixa, doble mutantes ukanakaxa defectos ukanakampiwa formato deshidrogenasa ukhamaraki hidrogenasa ukanakampixa jisk’achapxiwa tasas de colonización cecal ukanxa wallpa pollo de engorde ukanxa cepas de C. jejuni de tipo salvaje ukanakampi chikachasiñataki (140, 141). Wali qhananchatawa kunjamasa suplementación de ácido fórmico externo ukaxa colonización de tracto gastrointestinal C. jejuni ukampi wallpanakaru jan walt’ayi. Chiqpach concentraciones de formato gastrointestinal ukaxa juk’ampi jisk’akiwa kunatixa catabolismo de formato yaqha bacterias gastrointestinales ukanakampi jan ukaxa absorción de formato ukanakaxa tracto gastrointestinal superior uksana, ukhamarusa walja variables ukanakaxa ukaruxa ch’amanchaspawa. Ukhamaraki, formato ukaxa mä potencial producto fermentación ukawa yaqhipa bacterias gastrointestinales ukanakampi lurata, ukaxa inasa niveles totales de formato gastrointestinal ukanakaruxa ch’amanchaspa. Cuantificación de formato en contenidos gastrointestinales ukatxa identificación de genes de deshidrogenasa de formato ukaxa metagenómica ukampixa qhananchaspawa yaqhipa aspectos de la ecología de microorganismos productores de formato.
Roth ukat yaqhanakampi. (142). Total ukhamaraki antibiótico-resistente aislados de E. coli ukaxa jakthapitawa muestras fecales agrupadas de 1 día de pollo de engorde ukhamaraki muestras de contenido cecal de 14 ukhamaraki 38 días de pollo de engorde. Aislados de E. coli ukaxa yant’atarakiwa resistencia a ampicilina, cefotaxima, ciprofloxacina, estreptomicina, sulfametoxazol ukatxa tetraciclina ukatxa nayraqata uñakipata puntos de ruptura sapa antibióticos ukanakataki. Kunawsatixa poblaciones respectivas de E. coli ukaxa cuantificadas ukhamaraki caracterizadas ukjamaraki, janiwa enrofloxacina ukjamaraki suplementación de cóctel ácido ukaxa mayjt’aykiti taqpacha E. coli ukjamaraki ceca ukjamaraki 17 ukhamaraki 28 urunaka wallpa pollo de engorde ukjamaraki. Uka jamach’inakaxa manq’ayatarakiwa enrofloxacina ukjamaraki dieta suplementada ukampi, ukaxa jilxatarakiwa niveles de E. coli resistente a ciprofloxacina-, estreptomicina-, sulfametoxazol-, ukhamaraki tetraciclina- resistente ukhamaraki jisk’achatarakiwa niveles de E. coli resistente a cefotaxima aka ceca uksana. Uka coctel manq’ayata jamach’inakaxa juk’akiw E. coli resistente a ampicilina ukhamaraki tetraciclina ukampi ceca uksanxa, controles ukhamaraki enrofloxacina ukampi yapxatata jamach’inakampi chikachasiñataki. Ukhamaraki, jamach’inakaxa ácido mixto ukampi manq’ayatarakiwa, ukaxa mä jisk’achawiwa E. coli resistente ciprofloxacina- ukhamaraki sulfametoxazol ukampi cecum uksana, enrofloxacina manq’ayata jamach’inakaru uñtasita. Aka mecanismo ukaxa ácidos ukanakaxa E. coli resistente antibióticos ukanakaru jisk’achañatakixa janiwa taqpacha E. coli uksa jisk’achañatakixa wali qhananchatakiti. Ukampirus, Roth et al jupanakan yatxatäwipax akhamawa: ukaxa enrofloxacina qutuchata jaqinakampiwa chikachasiña. (142) Akaxa mä uñacht’awiwa mä jisk’achawi difusión de genes de resistencia antibiótica E. coli uksana, kunjamatixa inhibidores ligados a plásmidos ukanakaxa qhananchata Cabezon et al. (143) ukat juk’ampinaka. Ukaxa wali askiwa mä juk’ampi manqhana uñakipaña resistencia antibiótica mediada por plásmido ukatxa población gastrointestinal de aves de corral ukanxa aditivos alimentarios ukanakampi kunjamatixa ácido fórmico ukanakampi ukhamaraki juk’ampi ch’amanchañataki aka análisis ukaxa resistoma gastrointestinal uñakipañampi.
Aka lurawixa aski suma antimicrobiano manq’aña aditivos contra patógenos ukaxa wali sumawa mä jisk’a impacto taqpacha flora gastrointestinal ukaru, juk’ampirusa uka microbiota ukanakaru uñjata wali askiwa aka anfitrión ukataki. Ukampirusa, ácidos orgánicos exógenos ukanakaxa microbiota gastrointestinal residente ukarux jan walt’ayaspawa ukatxa mä juk’a pachaxa propiedades protectoras ukanakaxa patógenos ukanakaruxa jani walt’ayaspawa. Sañäni, Thompson ukhamaraki Hinton (129) jupanakaxa uñjapxiwa jisk’achata niveles de ácido láctico de cultivos ukanakaxa gallinas ponedoras ukanakana manq’ayata mä mezcla de ácidos fórmicos ukhamaraki propiónicos ukanakampi, ukaxa uñacht’ayiwa aka ácidos orgánicos exógenos ukanaka utjatapaxa juyranakanxa lactobacilos de cultivos ukanakaxa jisk’achatarakiwa. Lactobacilos de cultivos ukaxa uñjasiwa mä barrera ukhama Salmonella ukatxa, ukatxa aka microbiota de cultivo residente uksa tuqita ch’axwawixa jani walt’ayaspawa suma jisk’achañataki colonización de Salmonella tracto gastrointestinal uksana (144). Açıkgöz ukat yaqhanakampi. jikxatapxataynawa, jamach’inakan tracto gastrointestinal inferior ukan jan walt’awinakapax juk’amp jisk’akiwa. (145) Janiwa mayjt’awinakaxa jikxataskiti taqpacha flora intestinal ukjamaraki Escherichia coli ukjamaraki 42 urunaka wallpa pollo de engorde ukjamaraki uma acidificado ácido fórmico ukjamaraki. Aka qillqirinakaxa sapxiwa akaxa lurasispawa formato ukaxa metabolizado ukhamawa tracto gastrointestinal superior uksana, kunjamatixa uñjasiraki yaqha yatxatirinakaxa ácidos grasos de cadena corta (SCFA) exógenamente administrados (128, 129).
Ácido fórmico ukxa mä juk’a encapsulación tuqi jark’aqañaxa yanapt’aspawa tracto gastrointestinal inferior uksaru puriñapataki. . Uka yatxatawixa qillqirinakaruxa amuyayataynawa, ácido fórmico ukaxa wali sumawa purispa tracto gastrointestinal inferior uksaru suma jark’aqatäspa ukhaxa. Ukampirusa, walja yaqha parámetros, ukhamaraki concentraciones de formato ukhamaraki lactato, ukaxa jilpachawa khuchhinaka manq’ata dieta control ukampi, ukampirusa janiwa estadísticamente mayjakiti khuchhinakaru manq’ayata dieta de formato jan jark’aqata. Jan jark’ata ukhamaraki jark’aqata ácido fórmico manq’ayata khuchhinakaxa niya kimsa kuti ácido láctico uksa jilxatata uñacht’ayapxchixa, lactobacilos uksa jakhthapiwixa janiwa mayni qullampixa mayjt’ayatakiti. Mayjt’awinakaxa juk’ampi qhananchasispawa yaqha microorganismos ácido láctico uksa lurañataki cecum uksana (1) ukaxa janiwa aka lurawimpixa uñt’atäkiti ukhamaraki/jan ukaxa (2) ukaxa actividad metabólica uksa tuqiruxa mayjt’ayatarakiwa, ukhamarusa mayjt’ayatarakiwa patrón de fermentación uksa tuqiru ukhamata lactobacilos residentes uksa tuqita juk’ampi ácido láctico uksa lurañataki.
Uka juk’ampi chiqapa yatxatañatakixa kunjamasa manq’aña yapxatatanakaxa tracto gastrointestinal uksanxa yapu uywanakata, ukaxa wakisiwa identificación microbiana juk’ampi resolución ukanakampi. Aka qhipa maranakanxa, secuenciación de próxima generación (NGS) ukaxa gen ARN 16S ukampi luratarakiwa taxa microbioma ukanaka uñt’añataki ukhamaraki kunaymana comunidades microbianas ukanakampi chikachasiñataki (147), ukaxa mä suma amuyt’awi churaraki kunjamasa mayacht’asi aka aditivos alimentarios dietéticos ukampi microbiota gastrointestinal ukampi manq’aña uywanakaru kunjamatixa qamaqinaka.
Walja yatxatawinakax secuenciación microbioma ukampiwa lurataraki, ukhamata uñakipañataki kunjamasa microbioma gastrointestinal de wallpa ukaxa formato suplementación ukampi. Oakley ukat yaqhanakampi. (148) jupanakaxa mä yatxatawi lurapxi 42 urunaka wallpa pollo de engorde ukanakaru kunaymana combinaciones de ácido fórmico, ácido propiónico ukhamaraki ácidos grasos de cadena media ukanakampi uma umañataki jan ukaxa manq’añataki. Wallpa inmunizada ukaxa ch’amanchatarakiwa mä cepa Salmonella typhimurium resistente a ácido nalidíxico ukampi ukatxa ceca ukaxa apsutarakiwa 0, 7, 21, 42 urunakata. Muestras cecal ukaxa wakicht’atarakiwa 454 pirosecuenciación ukjamaraki secuenciación uksa tuqita uñakipatarakiw clasificación ukhamaraki comparación de similaridad ukataki. Taqi kuna, qullañanakaxa janiwa sinti afectatakiti microbioma cecal jan ukaxa S. Typhimurium niveles ukanakaru. Ukampirusa, taqpacha tasas de detección de Salmonella ukaxa jisk’achasiwa jamach’inakaxa chuymanïxatapata, kunjamatixa chiqapa uñakipata análisis taxonómico microbioma ukampi, ukhamaraki abundancia relativa de secuencias de Salmonella ukaxa jisk’achatarakiwa pachampi. Aka qillqirinakaxa uñjapxiwa, kunjamatixa pollo de engorde ukaxa chuymanïxi ukhaxa, kunaymana población microbiana cecal ukaxa jilxatarakiwa, ukatxa juk’ampi jach’a mayjt’awinakaxa flora gastrointestinal uksanxa uñjasiwa taqi qullaña qutunakanxa. Jichha yatxatawinxa, Hu et al. (149). Ukhamaraki, yaqhipa mayjt’awinakaxa microbioma cecal ukanakana kunaymana uñakipatawa qullaña qutunakanxa 21 urunakatxa, janiwa mayjt’awinakaxa α- jan ukaxa β-bacterias ukanakana kunaymana uñakipatakiti 42 urunakatxa. Uñakipt’ataxa janiwa mayjt’awinakaxa utjkiti 42 urunakatxa, qillqirinakaxa hipótesis sapxiwa, uka ventaja de crecimiento ukaxa inasa nayraqata utt’ayatächispa mä microbioma óptimo diverso.
Análisis de microbioma ukaxa comunidad microbiana cecal ukarukiwa uñakipata, ukaxa janiwa uñacht’aykaspati kawkhantixa tracto gastrointestinal uksanxa jilpacha efectos de ácidos orgánicos dietéticos ukanakaxa utjki. Aka microbioma tracto gastrointestinal superior ukaxa wallpa pollo de engorde uksanxa juk’ampi ch’amanchatarakiwa ácidos orgánicos dietéticos ukanakampi, kunjamatixa Hume et al. (128) ukat juk’ampinaka. Hume ukat yaqhanakampi. (128) uñacht’ayiwa jilpacha propionato exógenamente yapxatataxa jamach’inakan tracto gastrointestinal superior uksanwa ch’amthapita. Jichha yatxatawinakax microorganismos gastrointestinales ukan caracterización uka tuqitx uka amuyunakaruw yanapt’araki. Nava ukat yaqhanakampi. (150). Jichha pachanx Goodarzi Borojeni ukat yaqhanakampi. (150). (151) yatxatapxiwa manq’aña wallpa pollo de engorde mä mistura ácido fórmico ukhamaraki ácido propiónico ukanakampi pä concentración (0,75% ukhamaraki 1,50%) 35 urunakata. Aka yant’awi tukuyatatxa, juyra, puraka, distal pä kimsa t’aqa ileo, ukhamaraki cecum uksa apsutarakiwa ukatxa muestras uksa apsutarakiwa análisis cuantitativo de flora gastrointestinal específica ukhamaraki metabolitos RT-PCR ukampiwa. Cultivo uksanxa, concentración de ácidos orgánicos ukaxa janiwa Lactobacillus jan ukaxa Bifidobacterium uksa tuqita jani walt’aykiti, jan ukasti Clostridium uksa tuqita jilxatayaraki. Ileo uksanxa, mayjt’awinakaxa Lactobacillus ukatxa Enterobacter uksa jisk’achawikiwa, ukatxa cecum uksanxa aka flora ukaxa janiwa mayjt’ayatakiti (151). Aka jilpacha concentración de suplementación de ácidos orgánicos uksanxa, taqpacha concentración de ácido láctico (D y L) ukjamaraki juyra uksanxa jisk’achatarakiwa, aka pä ácidos orgánicos uksaxa jisk’achatarakiwa gizzard uksanxa, ukatxa concentración de ácidos orgánicos ukaxa cecum uksanxa juk’ampi jisk’achatarakiwa. Uka ileo ukanx janiw kuna mayjt’äwinakas utjkänti. Ácidos grasos de corta cadena (SCFAs) ukanakatxa, ácidos orgánicos manq’ayata jamach’inakan juyra ukhamaraki gizzard ukanakan mayjt’awipaxa nivel de propionato uksankiwa. Uka jisk’a concentración de ácido orgánico manq’ayata jamach’inakaxa niya tunka kuti propionato uksa tuqita jilxatata uñacht’ayapxarakiwa juyra tuqina, ukatxa pä concentración de ácido orgánico manq’ayata jamach’inakaxa llätunka ukhamaraki tunka phisqhani kuti propionato uksa jiltawi uñacht’ayapxarakiwa gizzard uksana. Uka acetato ukax ileo uksanx jilxattawayiwa, ukax pä kutiw juk’amp jisk’akiwa. Taqi kuna, aka yatxatawixa aka amuyunakaruxa yanapt’iwa, jilpacha efectos de aplicación de ácido orgánico externo ukaxa qhana uñjasiraki rendimiento tuqina, ukatxa ácidos orgánicos ukaxa juk’a efectos ukaniwa comunidad microbiana gastrointestinal inferior uksanxa, ukaxa uñacht’ayiwa patrón de fermentación de la flora residente gastrointestinal superior ukaxa mayjt’ayatarakispawa.
Qhana arunxa, mä juk’a manqhan caracterización microbioma ukaxa wakisiwa taqpacha qhananchañataki microbianas respuestas formato ukaru taqpacha tracto gastrointestinal uksana. Mä juk’ampi manqhana uñakipaña taxonomía microbiana de compartimientos gastrointestinales específicos, juk’ampirusa compartimientos superiores ukanakaxa kunjamatixa juyra, ukaxa juk’ampi amuyt’ayaspawa yaqhipa qutu microorganismos ukanakana ajllitapata. Ukhamaraki, actividades metabólicas ukhamaraki enzimáticas ukanakaxa, patógenos ukanakampi tracto gastrointestinal uksaru mantanirinakampixa antagónica ukanipxaspati janicha ukxa yatxatarakispawa. Ukhamaraki, análisis metagenómico lurañaxa wali askiwa, ukhamata yatiñatakixa, jamach’inakan jakawipanxa aditivos químicos ácidos ukanakampi uñt’ayasiñaxa juk’ampi “tolerante al ácidos” residentes bacterias ukanakatakixa ajllirakispati, ukatxa uka bacterias ukanakan utjatapa ukhamaraki/jan ukaxa actividad metabólica ukaxa mä barrera adicional ukhamawa colonización patógeno ukataki.
Ácido fórmico ukaxa walja maranakawa uywa manq’añatakixa aditivo químico ukjamaraki acidificador de ensilaje ukjamaraki apnaqatarakiwa. Mä jach’a apnaqawipaxa acción antimicrobiana ukawa, ukhamata manq’añanakanxa patógenos ukanakaxa utjañapataki ukhamaraki qhiparuxa colonización ukanakaxa tracto gastrointestinal de jamach’inakan utjañapataki. Yatxatawinakax in vitro ukanx uñacht’ayiwa ácido fórmico ukax mä agente antimicrobiano wali askiwa Salmonella ukat yaqha patógenos ukanakarux. Ukampirusa, ácido fórmico uka apnaqawixa matrices alimentarias uksanxa mä limitación ukhamawa, kunatixa materia orgánica ukaxa ingredientes alimentarios uksana ukhamaraki capacidad de amortiguación potencial ukampi. Ácido fórmico ukaxa Salmonella ukatxa yaqha patógenos ukanakaruxa antagónico ukhamawa, kunapachatixa manq’aña tuqi jan ukaxa uma umaña tuqi manq’atäki ukhaxa. Ukampirusa, aka antagonismo ukaxa nayraqatax tracto gastrointestinal superior uksanwa uñsti, kunatix concentraciones de ácido fórmico ukax tracto gastrointestinal inferior uksanx jisk’achatarakispawa, kunjamatix ácido propiónico uksanx utjki ukhama. Aka amuyunakaxa ácido fórmico jark’aqañatakixa encapsulación tuqiwa mä potencial uñakipañatakixa juk’ampi ácido uksa tuqiru puriyañatakixa tracto gastrointestinal inferior uksaru. Ukhamaraki, yatxatawinakaxa uñacht’ayiwa mä mistura ácidos orgánicos ukaxa juk’ampi aski suma uñjañatakixa mä sapa ácido ukjamaraki (152). Campilobacter tracto gastrointestinal uksanxa formato ukarux mayj mayjawa, kunatix formato ukarux donante de electrones ukham apnaqaspawa, ukatx formato ukax nayrïr ch’amanchawipawa. Janiwa qhanakiti jilxatata concentraciones de formato tracto gastrointestinal uksanxa Campylobacter ukatakixa wali askiwa, ukatxa ukaxa janiwa yaqha flora gastrointestinal ukanakatxa utjkaspati, ukaxa formato uksa sustrato ukjama apnaqaspawa.
Yaqha yatxatawinakaxa wakisiwa yatxatañataki kunjamasa ácido fórmico gastrointestinal ukaxa microbios gastrointestinales residentes no patógenos ukanakaru. Jiwasaxa wali askiwa selectivamente patógenos ukanakaru uñch’ukiña janïra microbioma gastrointestinal ukankirinakaru jan walt’ayasa ukaxa wali askiwa anfitrión ukataki. Ukampirusa, ukatakixa wakisiwa mä juk’a uñakipaña secuencia microbioma uka residentes microbianas gastrointestinales ukanakana. Yaqhipa yatxatawinakax microbioma cecal de ácido fórmico ukamp qullatäki uka jamach’inakan uñt’ayatäkchisa, juk’amp uñjañaw wakisi comunidad microbiana gastrointestinal superior ukarux. Microorganismos ukanaka uñt’aña ukhamaraki comunidades microbianas gastrointestinales ukanakana niya kipkakïtapa uñakipaña ácido fórmico ukana utjatapata jani ukaxa jani utjatapata, ukaxa mä jani phuqhata qhananchawiwa. Yaqha análisis, metabolómica ukatxa metagenómica ukanakaxa wakisiwa, ukhamata características de diferencias funcionales ukanaka uñacht’ayañataki, composicionalmente uñtasita qutuchatanaka taypina. Ukhama caracterización ukaxa wali wakiskiriwa utt’ayañataki aka comunidad microbiana gastrointestinal ukampi ukhamaraki jamach’inakan lurawipa jaysawinakapampi ácido fórmico ukanakampi sumachañataki. Walja lurawinakampi mayachata ukhamata juk’ampi chiqaparu caracterización de función gastrointestinal ukaxa wakisiwa lurañataki estrategias de suplementación de ácidos orgánicos juk’ampi aski ukhamaraki qhiparuxa askinchaña predicciones de salud óptima de aves ukhamaraki rendimiento ukhamaraki limitación riesgos de seguridad alimentaria.
SR jupax DD ukat KR jupanakan yanapt’apampiw aka uñakipäw qillqt’awayi. Taqi qillqirinakax aka uñakipäwin uñacht’ayat lurawinakarux walpun yanapt’apxäna.
Qillqirinakax qhananchapxiwa, aka uñakipäwix Anitox Corporation ukan qullqi katuqawayi, aka uñakipäw qillqañ qalltañataki ukhamarak uñt’ayañataki. Qullqi churirinakax janiw kuna amuyunakas ukat amtawinakax aka uñakipäw qillqatan uñacht’ayat ukarux ch’amanchapkänti, janirakiw uñt’ayañ amtäwirus ch’amanchapkänti.
Jilt’ir qillqirinakax qhananchapxiwa, yatxatäwix jan kuna alxañ tuqit jan ukax qullqi tuqit mayacht’asiwinak utjatapat lurasiwayi, ukax mä ch’axwäwiw utjaspa sasaw amuyasispa.
Dr. DD jupax Universidad de Arkansas Graduate School ukan yanapt’awiparuw yuspajarañ muni, mä Distinguished Teaching Fellowship tuqi, ukhamarak Universidad de Arkansas Programa de Células y Biología Molecular ukat Departamento de Ciencias de Alimentos ukanakan yanapt’awiparux yuspajarañ muni. Ukhamarus, qillqirinakax Anitox ukarux yuspajarañ munapxi, qalltan yanapt’awinakapata, aka uñakipäw qillqañataki.
1. Dibner J. J., Richards J. D. ukat juk’ampinaka. Yapu lurañanxa antibióticos jiltawi ch’amanchirinaka apnaqaña: sarnaqäwi ukhamaraki mecanismos de acción. Ciencia de Avícolas (2005) 84:634–43.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa. doi: 10,1093/ps/84,4.634.Ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
2. Jones F. T., Rick S. C. ukat yaqhanakampi. Historia de desarrollo antimicrobiano ukatxa vigilancia ukaxa qamaqi manq’añataki. Ciencia de Avícolas (2003) 82:613–7.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa. doi: 10,1093/ps/82,4.613.Ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
3. Escoba LJ ukat juk’ampinaka. Teoría subinhibidora ukaxa antibióticos jiltawi ch’amanchañataki. Ciencia de Avícolas (2017) 96:3104–5.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa. doi: 10,3382/ps/pex114.Ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
4. Sorum H, L’Abe-Lund TM ukat yaqhanakampi. Manq’at bacterias ukanakan antibióticos ukar saykatañax —redes genéticas bacterianas mundial ukan jan walt’awinakapat jan walt’awinaka. Revista Internacional de Microbiología Alimentaria (2002) 78:43–56 ukatsti juk’ampi yatxatañataki. Ukhamaraki, ukaxa 10.1016/S0168-1605(02)00241-6
5. Van Immerseel F, Cauwaerts K, Devriese LA, Heesebroek F, Ducatel R. Alimentos aditivos ukaxa Salmonella uksa tuqita manq’añataki. Revista Mundial de Ciencias Avícolas (2002) 58:501–13.Ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi. doi: 10.1079/WPS20020036 uka qillqatanaka
6. Angulo F. J., Baker N. L., Olsen S. J., Anderson A., Barrett T. J. ukat yaqhanakampi. Yapu lurañanxa antimicrobianos ukanaka apnaqaña: jaqinakaru antimicrobiano ukanakaru saykatañapataki controlaña. Seminarios en Enfermedades Infecciosas Pediátricas (2004) 15:78–85 uka qillqatanaka. doi: 10.1053/j.spid.2004.01.010.Ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
7. Lekshmi M, Ammini P, Kumar S, Varela M. F. ukat yaqhanakampi. Manq’a luraña pachanaka ukhamaraki evolución de la resistencia antimicrobiana ukaxa uywanakata apsuta jaqina patógenos ukanakana. Microbiología (2017) 5:11.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa. doi: 10.3390/microorganismos5010011.Ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
8. Lourenço JM, Seidel D. S., Callaway T. R. ukat yaqhanakampi. 9 t’aqa: Antibióticos ukatxa función intestinal: historia ukatxa jichha pachana. Ukax akhamawa: Ricke S. C., ed. Wallpa uywanakan tripa k’umaräñapataki. Cambridge: Burley Dodd (2020) ukat juk’ampinaka. 189–204 jananaka. DOI: 10.19103/AS2019.0059.10.Ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
9. Rick SC ukat juk’ampinaka. 8: Manq’añanakat q’umachasiña. Ukax akhamawa: Dewulf J, van Immerzeel F, ukat yatxatatanaka. Bioseguridad ukaxa Producción Animal ukatxa Medicina Veterinaria ukanakana. Lovana: ACCO (2017) ukat juk’ampinaka. 144–76 jananaka.
Ukax akham sañ muni: Abr-21-2025